Promilla
Promilla mearkkaša man olu alkohola olbmo varas lea. Jus olbmos lea 1 promilla, de mearkkaša ahte olbmos lea 1 grámma alkohola juohke varralihtteris rupmašis.

Dat mii mearrida man olu promilla olbmos lea, lea earret eará

• man garra alkoholajuhkosa olmmoš juhká (man olu alkoholaproseanta juhkosis lea)
• man johtilit olmmoš juhká
• man olu olmmoš lea boradan ovdal go juhkagoahtá

Ii leat lohpi biillain vuodjit, jus promilla leaš eanet go 0,2. Olbmot leat iešguđetláganat ja sáhttet oažžut iešguđetlágan promillaid vaikko juhket seamma olu.

Promilla hivvodat čuohcá ná rupmašii:

0,2 Čalmmi vejolašvuohta áicat jođánit ja dan vejolašvuohta hárjánit čuovgasis seavdnjadassii hedjona.

0,5 Olmmoš lea ”smávva oaivvis”. Olmmoš heajut fihtte dili ja heajut reagere dasa.

0,8 Lihkastagaid koordineren hedjona ja reagerenáigi njoahcu.

1,0 Áicilvuohta hedjona ja lea váddásat čuovvut mielde. Olmmoš dovdá iežas váiban, oažžu heajut balánssa ja sus lea váttis lihkadit.

1,5 Vel heajut lihkadeapmi, lea váttis hállat čielgasit, boalbasaddagoahtá.

2,0 Olmmoš ii šat hálddaš iežas, ja rumaš reagere dego livččii mirkkohuvvan.

3,0 Olmmoš ii šat hálddaš gužžaráhku ja sáhttá gužžat buvssaide. Olmmoš sáhttá galmmastuvvat.

Gárihuhttimirkobeaktu
Gárihuhttimirkobeavttuin oaivvildit mii dan mo alkohola čuohcá rupmašii.

Olusat navdet alkohola dušše virkkosmahttá, muhto dat maiddái muossánahttá ja jámihahttá, ja olmmoš várahuvvá.

Alkoholamirku sáhttá rievdadit gomi. Olbmo áicilvuohta ja muitu hedjona, ja olmmoš váldá stuorát riskkaid go muđui. Go juhká menddo olu alkohola, de hedjona balánsa ja lahtuid lihkastagat eai šat doaimma bures ovttas. Loahpas sáhttá váibat ja ribahit nohkkat.

Rumaš njamista alkohola čoavjji ja čoliid bokte. Gárihuhttimirkobeaktu boahtá 10–20 minuhta maŋŋá go varra fievrrida alkohola rupmaša seallaide. Jus olmmoš boraš jugadettiin dahje jus leaš boradan olu ovdal go juhkagoahtá, de alkohola njozet olle rupmašii ja dasa lassin eastada borramuš oasi alkoholas juksamis vara.

Bárttit
Measta buot fáhkkajápmimiidda ja lihkohisvuođaide mat lápmašuhttet nuoraid ja nuorra ollesolbmuid, lea alkohola sivalaš. Dát guoská buotlágan lihkohisvuođaide ja máŋggaid earalágan bárttiide nugo heavvaneapmái, buollimii, iešsorbmemii ja iešsorbmenviggamii.

Lea sakka stuorát várra skáidnašuvvat jus lea juhkan, aiddo danne go olmmoš ii šat hálddaš rupmaša ollislaččat. Olusat maiddái jálosmuvvet alkohola geažil, eai ge smiehta nu dárkilit ahte sáhttet dagahit alcceseaset ja earáide bárttiid go jallošit. Dasa lassin rivdet olusat oalle olu alkohola jugadettiin, ja dat sáhttá leat hirbmat unohas earáide.

Hui olusat geat doaruhit earáid, dahket dan go leat gárremiin. Lea maiddái nu, ahte nuorat geat vásihit veahkaválddálašvuođa, dávjá leat gárremiin.
Dasa lassin – nuorra gárren nieiddat – dávjjibut vásihit seksuálalaš veahkaválddálašvuođa (ovdamearkka dihtii veagalváldima), sihke iežas ahkásaš- ja ráves almmáiolbmuin, go leat juhkan alkohola.

Buot rupmaša lahtut sáhttet vigiid oažžut olu alkoholajuhkama geažil. Olu alkoholajuhkamiin oaivvilduvvo sihke dat, ahte olmmoš juhká olu alkohola hárve ja ahte olmmoš juhká vánit alkohola dávjá ja guhkit áigge badjel.

Vigit mat sáhttet čuožžilit

• Alkohola sáhttá vahágahttit vuoiŋŋašseallaid nu ahte oahppandáidu ja muitu hedjona
• Olu alkoholajuhkan sáhttá dagahit ahte váibmu ii nagot bargat bures go šaddet dávddat váibmui.
• Čoavji ja čoalit maiddái vuostálastigohtet áiggi mielde ja daidda šaddagohtet hávit ja iešguđetlágan siejahasat.
• Olu alkoholajuhkama geažil sáhttet rávssát oažžut vigi ja nu bilidit hormonráhkadeami. Nuorain sáhttá vihki hormonain dahkat stuorra vahága go nuorra ii leat vel oalát čálgan.
• Go rumaš galgá alkohola suolbmudit, de lea vuoivvas hui dehálaš. Jus vuoivvas atná olu návccaid suolbmudit alkohola, de buoidi čoggo vuoivasii. Dalle vuoivvas bargagoahtá heajubut juohke láhkai, ja dan geažil mii sáhttit garrasit buohccát.
• Rupmaša nearvvat leat suddjejuvvon asehis buoidegerddiin. Jus mii juhkat olu alkohola, de billašuvvá dát buoidegeardi. Olusat geat leat boastut geavahan alkohola guhkit áigge badjel, spierggadit ja gieđat doarggistit.

Alkoholii darváneapmi
Alkohola lea ávnnas masa sáhttá darvánit. Jus olmmoš juhká olu alkohola guhkit áigge badjel, de olmmoš sáhttá darvánit dasa. Alkoholii darváneapmi čuohcá rupmaša doaibmamii. Dat čuohcá maiddái min iežamet dillái ja mo mis lea iežaineamet ja eará olbmuiguin.

Muhtun mearkkat dasa ahte muhtun lea darvánan alkoholii, lea mášohisvuohta ja oađđinváttisvuođat áigodagain go lea čielggus, olmmoš gierdá eanet ahte eanet alkohola, juhká jođánit, ii muitte boradit, dovdá iežas illávejiid, juhká hávkadahttit huša, balu ja váivvi. Go lea darvánan alkoholii, ii ge leat ožžon alkohola guhkes áigái, de sáhttá oažžut dan maid gohčodit abstineansan.

Garra alkoholajuhkkit sáhttet oažžut garra abstineanssaid su. 1–2 beaivvi maŋŋá go maŋimuš juhke alkohola. Sii sáhttet doarggistišgoahtit, váibmu julkigoahtá, váibmu neavru, bivastuvvet, oaivi bávččasta, mášohuddagohtet ja ožžot alla varradeattu ja oađđinváttisvuođaid. Sii sáhttet maiddái dovdat váivvi ja balu. Vearrámus dilis sáhttá olmmoš vásihit garraseamos abstineanssa ja deahkkegeasáhagaid ja áicobeahtuid (ahte gullá dahje oaidná neahkameahttumiid).

Alkohola vuosttašmáistima ahki
Alkohola vuosttašmáistima ahki mearkkaša man boaris olmmoš lea go vuosttaš gearddi máistá alkohola, borgguha dahje geahččala eará gárihuhttimirkkuid.

Go ovtta alkoholaovttadaga (okta ovttadat mearkkaša 1 vuollabohtal (3,5 dl)) vuosttaš gearddi máistá, de dat gohčoduvvo alkohola vuosttašmáistin. Muhtumin gohčoduvvo alkohola vuosttašmáistin go olmmoš vuosttaš gearddi juhkaluvvá.

Eatnašat juhkagohtet alkohola jeavddalaččat maŋŋil alkohola vuosttašmáistima.

Vuosttašmáistima agi mearkkašupmi
Moanat dutkamat čájehit, ahte sii geat nuorran juhkagohtet alkohola, dávjá juhket olu go rávásmuvvet. Muhtumat sáhttet oažžot alkoholaváttisvuođaid nuorra ollesolbmoagis. Danne lea dehálaš ahte olmmoš ii juhkagoađe alkohola ovdal go lea doarvái boaris.

Alkohola
Alkohola lea dábáleamos gárihuhttimirku Eurohpás, ja lea geavahuvvon máŋga duhát jagi. Dan maid beaivválaš gielas gohčodit alkoholan, lea etylalkohola, etanola, maiddái gohčoduvvon spriitan.

Etylalkohola lea dušše okta máŋgga čuođi orgánalaš juhkosis maid gohčodit alkoholan, muhto dat geavahuvvo vullii, viidnii, buollánviidnii ja spriitii.

Alkohola (spriita) ráhkadit go geavvadit sohkkara gortnis, máissas, riseniin, šattuin, buđehiin, honnegis ja melasses. Go alkoholahivvodat ollá 15–18 %:i, de bisána geavvan. Vuola, ruksesviinna ja vilgesviinna alkoholaproseanta sáhttá danne eanemustá leat 15. Buollánviidni – whisky, gin, konjáhkka, romma, akevihtta ja sullasaččat – ráhkaduvvo destilleremiin, ja danne dain alkoholaproseanta lea dábálaččat 22–45 %.

Alkohola historjá
Alkohola lea leamaš dovddus ja geavahuvvon don doloža rájes, ja fuomášuvvui máŋggaid kultuvrras dieđekeahttá guhtet guoimmisteaset maidige.
 
Áramus vuollabidjan man dovdat, dáhpáhuvai Babylonias 6000 jagi o.Kr., ja buollánviidneráhkadeapmi fas šattai dovddusin Kiinnás ja Indias su. 1000 jagi o.Kr. Buollánviidneráhkadeapmi bođii Eurohpái aráberiiguin maŋitgaskaagis.

Mátta-Eurohpás juhket olbmot viinna sakka eanet go buollánviinna, gos dat vuosttažettiin lea leamaš goiko- ja borramušjugus. Davvi-Eurohpás fas juhket vuola ja buollánviinna eanet, go alkohola doppe vuosttažettiin lea leamaš feasta- ja allabasiidjugusin.

Alkoholajuhkan Norggas dál
Alkohola lea lobálaš gálvu mas leat sihke buorit ja heajut bealit. Ulbmilin lea geahpedit alkoholajuhkama heajut beliid. Okta dákkár doaibmabijuin lea gárihuhttimirkoeastadeapmi skuvllas nugo omd. Nuorat & Gárrendilli-prográmma. Eará vuogit ráddjet alkoholajuhkama leat ovdamearkka dihtii ahkerádjá, hattit, geas lea lohpi vuovdit alkohola ja gos lea lohpi juhkat alkohola. Gielda gos orut, lea earret eará mielde mearrideamen gii galgá oažžut alkohola vuovdinlobi, ja rahpanáiggiid.

Alkoholajuhkan sáhttá mielddisbuktit olu vahágiid, ovdamearkka dihtii biilalihkohisvuođaid, veahkaválddálašvuođa ja sivaid dearvvašvuhtii. Dát vahágat leat su. 18–20 miljárdda kruvnna jahkásaččat gollun Norgii.

Alkoholaproseanta
Alkoholaproseanttain oaivvilduvvo man stuorra oassi juhkosis lea alkohola. Reasta juhkosis lea eará njalbi (ovdamearkka dihtii čáhci) ja iešguđetlágan njaddeávdnasat.

Dás oainnát man stuorra alkoholaproseanta iešguđet juhkosis lea:
Alkoholahis vuolla vuollil 0,7 %
Gehppesvuolla 2,5 %
Vuolla gitta 4,76 %
Garravuolla 5–7 %
Viidna (rukses, rosé, vilges) 8–13%
Garraviidna 16–21 %
Buollánviidni 22–60 %
 

Vuolla, viidna ja buollánviidni

Vuolla
Vuola ráhkadit go geavvada gortniid (bivggi, máissa, riseniid jna.). Iđihettiin gortni stirdi jorrá iešalddis máltasohkarin. Iđihuvvon gordni luvvaduvvo, vai máltasohkar suddá njalbbis, ja dasto sillejuvvo njalbi, maiddái gohčoduvvon vørterin. Vørterii biddjo humbil ja de biddjo geavvamii. Njadde- ja ivdneávdnasiid sáhttá dasa bidjalit, ja sohkkariin sáhttá lasihit alkoholaproseantta.

Viidna
Viidni ráhkaduvvo go geavvada viidnemuorjemáihlli. Ruksesviidna, vilgesviidna ja roséviidna ráhkaduvvo iešguđetlágan viidnemuorješlájain, ja daid namma vuolgá guovllus gos leat ráhkaduvvon, ovdamearkka dihtii burgunder. Borševiidna lea viidna mas geavvan lea joatkašuvvan maŋŋá go njorrui bohtalii, ja mas danne lea čađđasivra. Šaddoviidna lea viidna ráhkaduvvon geavvaduvvon šaddo- ja muorjemáihllis, omd. kirsamuorjeviidna ja cider (ebelis). Garraviidna nugo sherry ja portviidna leat viinnat masa lea biddjon buollánviidni, vai viidna šaddá garrasat. Daidda sáhttá maiddái bidjat urtasiid njatti dihtii, nugo omd. madeiraviinnas.

Buollánviidni
Buollánviidni ráhkaduvvo go destillere alkoholanjalbbiid. Whisky, romma, konjáhka, vodkaakevihta ja eará buollánviinniid alkoholaproseanta lea dábálaččat gaskal 22 % ja 45 %, muhto garra rommašlájain sáhttá leat gitta 75 %. Njalbbit main lea eanet go 60 % alkohola, leat spriittat, eai ge leat lobálaččat Norggas.